Koronan toinen aalto kurittaa urheilua kovalla kädellä. Rukan maailmancup järjestetään ilman yleisöä. Kustannuksia tulee koronatesteistä ja logistisista erikoisjärjestelyistä kohortteineen ja urheilijakuplineen. Kaikesta tästä huolimatta paikallinen järjestäjä Kuusamon Erä-Veikot on onnistunut rakentamaan ansaintalogiikan, joka lihottaa seuran pankkitiliä kenties enemmän kuin koskaan.

Viime kesästä alkaen koronakriisi on mullistanut kuvan ja mielikuvan isoista urheilutapahtumista. Tyhjistä tai puolityhjistä katsomoista, maskipäisistä urheilijoista ja toimitsijoista sekä tartuntojen ja karanteenien takia perutuista ja siirretyistä urheilutapahtumista on tullut osa jokapäiväistä urheilu-uutisvirtaa. Pelottavaa kyllä, tuo kaikki tuntuu jo näin puolen vuoden jälkeen yllättävän normaalilta.

Siinä missä suomalaisen ammattiurheilun lippulaiva, jääkiekon SM-liigakin sinnittelee katsojamäärärajoitusten ja otteluiden siirtojen kanssa, muiden palloilulajien seurat taistelevat jo jopa olemassaolostaan. Hiihtolajien osalta Suomen vuosittaiset pää- ja niiden järjestäjätahoille taloudellisesti elintärkeät tapahtumat osuivat koronapandemian toisen aallon kriittisimpään vaiheeseen. Levin alppihiihdon maailmancup järjestettiin vain puolittaisena tapahtumana ilman yleisöä. Samoin Ruka Nordic ja ampumahiihdon maailmacupkisa Kontiolahdella järjestetään ilman yleisöä.

Rukan osalta päätös järjestää kisat tyhjille katsomoille tehtiin jo syyskuussa. Kontiolahdella samaan johtopäätökseen päädyttiin käsittämättömästi vasta aivan juuri kisojen alla marraskuussa. Miksi sitten kymmenien-satojen hehtaarien stadion- ja metsäalueilla ei voisi järjestää edes muutaman tuhannen ihmisen yleisötapahtumaa samaan aikaan, kun muutaman tuhannen neliömetrin jäähalliin voidaan ottaa yli 4000 katsojaa? Vastaus on tietenkin se, että talvilajien maailmancupkisoissa on kyse yli 30 osallistujamaan kansainvälisistä tapahtumista. Tämä nostaa vaatimus- ja riskitason korkealle. Puhutaan myös rahakkaista tv-sopimuksista, joiden takia kisat pyritään joka tapauksessa järjestämään, ja ne kannattaa järjestää, myös ilman yleisöä. Kyse on tietenkin myös siitä, että etäisiin pienten paikkakuntien kisakeskuksiin ympäri maata parin päivän ja yön kisareissuille suuntautuva yleisöjoukko toisi mukanaan koronariskin, kyllä, juuri kisatapahtuman ja -keskusten ravintoloissa, ei niinkään itse kisakatsomoissa.

Mikä on sitten onnistuneen ja turvallisen kansainvälisen (talvi)urheilutapahtuman onnistumisen resepti korona-aikoina? Jokainen ymmärtää erot normaaliaikojen kisoihin verrattuna. Joukkueiden majoitusjärjestelyt kuplineen, turvavälit takaavat aitarakennelmat ja opasteet, maskit ja koronatestit. Nuo kaikki tuntuvat jopa itsestään selviltä näinä aikoina, mutta kun on kyse kymmenistä osallistujamaista, niiden matkajärjestelyistä, kansallisten koronarajoitusten ja -tilanteiden eroista, tiukasta kisa-aikataulusta ja jatkuvasta yllätysmomentista sen osalta, että yksikin kisojen aikana kisapaikalla löytyvä koronatartunta voi pistää hetkessä koko paletin sekaisin tai jopa palasiksi, yhtälö ei olekaan aivan yksinkertainen.

Ruka Nordicin järjestelyistä paikan päällä vastaavalle Kuusamon Erä-Veikoille tämän vuoden koronakisat olivat aivan uudenlainen ja vaativa testi vahvasta kisatalkoohengestä elävälle seuralle. Ruka Nordic ja Erä-Veikot näyttävät läpäisseen testin todella hyvin. Poikkeukselliset koronajärjestelyt ja kisojen järjestäminen ilman yleisöä saattavat luoda mielikuvan siitä, että kisat olisivat paikallisille järjestäjille taloudellinen katastrofi. Ruka Nordicin pääsihteeri Seppo Linjakumpu kuitenkin paljasti V-tyylille puhelinhaastattelussa, että ns. kolmikantasopimus Rukan maailmancupin järjestämisestä Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n, Suomen Hiihtoliiton ja Kuusamon Erä-Veikkojen välillä on tänä vuonna neuvoteltu täysin uusiksi. Aiemmin merkittävää osaa tulorahoituksesta näytellyt lipunmyynti loistaa poissaolollaan, mutta Ruka Nordic tuottaa siitä huolimatta taloudellista hyvää Koillismaan mahtiseuralle. ”FIS tuli sopimuksessa vastaan ja meille osoitettiin aiempaa selkeäsi suurempi osuus sopimuspalkkiona. Emme jää järjestelyissä taloudellisesti tappiolle”, Kuusamon hiihtokeisari Linjakumpu kertoo.

Normaaliaikoina lipunmyynti ratkaisee sen, ovatko kisat kannattavat paikalliselle järjestäjätaholle. Rukalla on sijainnista ja huonoista liikenneyhteyksistä huolimatta päästy viime vuosina yllättävän hyviin yleisömääriin. Nyt siis Erä-Veikkojen ei tarvitse jännittää yleisömääriä. Taloudellinen tulos on taattu joka tapauksessa. Tämä on poikkeuksellista urheilun ja muun elämystalouden korona-aikojen kurimuksessa. Se kertoo myös pohjoismaisten lajien tv-sopimusten arvosta. Tähän nähden on yllättävää, että Rukalla kieltäydyttiin, kun sille tarjottiin järjestettäväksi myös toinen, Lillehammerin peruuntuneen kisan korvaava maailmancupin osakilpailu. Tässä vedottiin resurssien puutteeseen, eli käytännössä siihen, että eri puolilta maata tulevaa vapaaehtoisten joukkoa ei saada masinoitua uudelleen toiseen heti Ruka Nordicin perään järjestettävään tapahtumaan.

Rukalla voidaan näyttää tänä vuonna, että pohjoismaisten lajien ulkotapahtumat saattavat olla turvallisimmista päästä korona-aikojen suurten urheilutapahtumien joukossa. Hiihtostadioneilla ja -keskuksissa on tilaa järjestää kuplat, majoitus ja omat kulkureitit eri osallistujaryhmille – urheilijoille toimitsijoille ja medialle. Rukalla on saatu perinteisesti jännittää tuulia ja mäkikisojen kohtaloa. Mahdollisesti tuulen takia perutun mäkikisan Hiihtoliitolle aiheuttamat tappiot ovat olleet lähes jokavuotinen uutisotsikko. Nyt näyttää siltä, että tätäkään ei tarvitse jännittää tänä vuonna. Sekä kotimainen että kansainvälinen hiihtoliitto joutuivat kuitenkin tinkimään omista osuuksistaan paikallisen järjestäjän hyväksi, eikä viivan alle jää mitään. Erä-Veikkojen toiminnanjohtaja Seppo Linjakumpu voi taas hymyillä vapautuneesti matkalla pankkiin.

Esa Kokkonen ja Anssi Kemppi, V-tyyli.org