Puhe Puijon hyppyrimäkien purkamisesta kertoo urheilukulttuurin ohuudesta

V-tyyli otti Helsingin Sanomissa kantaa kuopiolaiseen keskusteluun Puijon hyppyrimäen kohtalosta.  Tämä kirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomien mielipidesivuilla 3.4.2018. 

HS otti kantaa kuopiolaiseen keskusteluun Puijon hyppyrimäen kohtalosta (31.3.). Kuopiossa suurmäen purkamisehdotuksia on perusteltu Puijon mäkien ylläpidon suurilla kustannuksilla. Melkoisen tarkoitushakuisesti niihin on kerrottu kuluvan 330 000 euroa vuodessa. Sitä ei kuitenkaan kerrota, että samalle kustannuspaikalle osoitetaan myös kuluja, joita syntyy maastohiihdon olosuhteiden ylläpidosta Puijolla. Todellisuudessa suorat hyppyrimäen käyttökustannukset ovatkin noin puolet mainitusta summasta.

Puijon suurmäkeä käyttää tällä hetkellä noin 25 hyppääjää. Kannattaa kuitenkin muistaa, että isot hyppyrimäet eivät ole koskaan olleet mitään uimahallien kaltaisia suuren yleisön massaliikuntapaikkoja. Mäkihypyn menestysaikana 2000-luvun alussa suurmäen käyttäjiä lienee ollut noin kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Menestyksen hetkellä kuntapäättäjät jonottavat yhteiskuviin mäkisankareiden kanssa. Mutta vaikeina aikoina ei tukea löydy.

Mäkihyppy oli vain joitakin vuosia sitten Suomen arvostetuin urheilulaji. Lajin suomalaisen aallonpohjan aikana sen suosio muualla on vain kasvanut. Koko lajin suomalaista tulevaisuuttakin vaarantavat suunnitelmat ja purkamispuheet yhdessä lajin kansainvälisestikin perinteisimmässä ja luontaisimmassa keskuksessa kertovat suomalaisen urheilukultttuurin ohuudesta.

Puheet Puijon hyppyrimäkien purkamisesta ovat myös surullinen osoitus suomalaisten kaupunkien kyvyttömyydestä hyödyntää innovatiivisesti omia vahvuuksiaan ja maamerkkejään. Puijon hyppyrimäki on Kuopion maamerkki, jota voisi hyödyntää nykyistä paljon paremmin erilaisiin matkailun ja vapaa-ajan käyttötarkoituksiin ympärivuotisesti. Ideoinnissa avuksi voitaisiin pyytää vaikkapa palvelumuotoilun ammattilaisia. Kuopion lisäksi sama näköalattomuuden tauti vaivaa myös Lahtea. Urheilukeskuksen pihalle kurvaa säännöllisesti turistibusseja ilman, että heille on tarjota minkäänlaisia palveluja. Ainutlaatuisen urheilukeskuksen arvoa ei haluta nähdä. Ilman hyppyrimäkeä ei Lahtikaan olisi voinut saada mm-kisojaan, jotka toivat maakuntaan kymmenien miljoonien taloudellisen piristysruiskeen.
Anssi Kemppi
Esa Kokkonen
v-tyyli.org

Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Jätä kommentti