(julkaistu Aamupostissa 1.9.2016)
Suomalainen huippumäkihyppy on aallonpohjassa, mutta uusia junioreja ohjautuu edelleen lajin pariin. Tampereen Pyrinnön kesäkisoissa oli mukana myös riihimäkeläisjuniori Toivo Kemppi

Perinteinen suomalainen menestyslaji mäkihyppy on viime vuodet kärvistellyt lamassa. Menestys on kiertänyt maajoukkueemme hyppääjät kaukaa. Uusia hyppääjiä ohjautuu lajin pariin kuitenkin edelleen. Tampereella Hervannan mäkikeskuksessa pidettiin sunnuntaina perinteiset mäen ja yhdistetyn kesäkisat, joihin osallistui yhteensä 15 junioria Tampereelta, Lahdesta, Siilinjärveltä ja Kuopiosta.
Nuorimpien poikien ja tyttöjen yhteinen kilpailu pidettiin Hervannan mäkikeskuksen k10 metrin mäessä. Voiton vei poikien nenän edestä Lahden Hiihtoseuran Emilia Vidgren. Kisassa nähtiin myös riihimäkeläisväriä. Pohjoisen koulun ensimmäistä luokkaa käyvä ja Lahden Hiihtoseuraa edustava Toivo Kemppi ponnisti molemmilla hyppykierroksilla 7 metriä ja sijoittui lopputuloksissa neljänneksi.
Toivo Kemppi on hypännyt vuoden ajan ja siirtynyt pikkuhiljaa kohti isompia mäkiä.  ”Parasta mäkihypyssä on ponnistaminen” kertoo pari kertaa viikossa isänsä kyydissä Lahteen Karpalon k15 mäkeen hyppäämään kulkeva Toivo.
Mäkihyppy ei koskaan ole ollut tuhansien harrastajien massalaji. Arvokisamitalistit ovat löytyneet pienestä joukosta. Viimeisen vuosikymmenen aikana lisenssin lunastaneiden harrastajien määrä on kuitenkin huolestuttavasti vähentynyt. Tällä hetkellä koko maassa on harrastajia noin 400. Hervannan kisojen kilpailunjohtajana toiminut tamperelaisen mäkihypyn konkari Taisto Tuominen kertoo, että Tampereellakin harrastajien määrä on pudonnut viime vuosien aikana. Uusia kokeilijoita tulee harjoituksiin kuitenkin aina silloin tällöin.
Toivo Kempin äiti Tiina valittelee ilmastonmuutoksen vaikutusta. Viimeiset kolme talvea ovat tehneet perinteisen talvilajin harrastamisen talvikaudella erittäin vaikeaksi. Muovimäkiä kesäharjoitteluun ei löydy kuin isoilta paikkakunnilta. Riihimäen seudulla lähimmät hyppyrimäet sijaitsevat Janakkalan Leppäkoskella, mistä puuttuu kuitenkin kesäharjoittelun mahdollistava muovitus.
Hiihtoliitossa on tiedostettu mäkihypyn ja yhdistetyn haasteet niin lajien houkuttelevuudessa kuin saavutettavuudessakin. Pienessä lajiryhmässä on huomioitava eri paikkakuntien tarpeet ja saatava koko kenttäväki mukaan työhön, kertoo hiihtoliiton viestintäpäällikkö Soili Hirvonen.  Käytännön työn paikallistasolla tekevät kuitenkin seurat. ”Hiihtoliitto antaa tällä hetkellä seuroille tukea muun muassa Lumilajit Liikuttavat -hankkeen kautta organisoiden valtakunnallista koululaisia liikuttavaa Lasten Lumipäivät kiertuetta sekä mahdollistaen monipuoliset suksilla liikkumisen kokeilut Tuiskun Lumilajikoulun avulla. Avainsanoja ovat yhteistyö ja helpot suorituspaikat lajikokeilutasolla. Lasten liikkuessa lumella ja suksilla, varmasti joku koukuttuu mäkihypynkin pariin”, uskoo Hirvonen.
Tällä hetkellä toimenpiteiden painotus on huippu-urheilun ohella pyramidin alimmalla tasolla: uusien harrastajien rekrytoinnissa ja seuratyössä. Seuraavat askeleet tulee ottaa valtakunnallisessa yhteistyössä sekä kilpailujen järjestämisessä, jottei uusien harrastajien polku katkea ennen huippu-urheiluvaihetta. Tähänkin on jo suunnitelma. ”Seurojen ohjaajaresurssien vahvistaminen, yhteistyön lisääminen eri lumilajien välillä ja kilpailutapahtumien houkuttelevuuden ja laadun parantaminen. Siinä varmasti seuraavat tärkeät asiat”, listaa Hirvonen.
Anssi Kemppi